Tarkastus ei ole vain valvontaa, vaan myös keino kehittää työoloja

Suomessa tehtiin vuonna 2016 lähes 30000 työsuojelutarkastusta, joista puolet alle 10 työntekijän työpaikoille

Apua, työsuojelutarkastaja on tulossa! Miksi ihmeessä meille? Ja miten me tarkastuksesta selviämme?

Pienyrittäjän hätäännys on melko tavallista, varsinkin, jos kyseessä on ensimmäinen yritykseen kohdistuva työsuojelutarkastus. Tarkastajan tulo ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yrittäjä tai työnjohto olisi välttämättä tehnyt jotain väärin. Yleensä kyse on rutiininomaisesta valvonnasta, jota työsuojelutarkastajat tekevät kymmeniin tuhansiin yrityksiin vuodessa.

Yrittäjää ei myöskään sakoteta, jos tarkastaja havaitsee puutteita työpaikalla. Viranomainen voi kuitenkin velvoittaa työnantajan korjaamaan tarkastuksessa mahdollisesti havaitut epäkohdat määräajassa. Seuraamuksia on odotettavissa vasta sitten, jos yrittäjä laiminlyö tarkastajan antamia velvoitteita.

Työsuojelutarkastajat hoitavat valvontaa aluehallintovirastojen (AVI) työsuojelun vastuualueilla sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osaston ohjauksessa. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että työ Suomessa on ”terveellistä, turvallista ja reilua”.

– Tarkastuksella valvomme, että työsuojeluasiat on hoidettu lain vaatimalla tavalla. Tarkastus ei kuitenkaan ole pelkkää valvontaa, vaan sen tavoite on myös auttaa työpaikkaa kehittämään työsuojelutoimintaansa ja työolojaan. Käyntimme on tilaisuus vuoropuheluun työsuojelutarkastajan, työnantajan ja työntekijöiden välillä, sanoo ylitarkastaja Lasse Kytömäki.

Kytömäen mukaan tarkastuksella käsitellään myös asioita, joita työpaikan edustajat itse haluavat nostaa esille. 

– Tarkastaja ei voi ratkaista asioita työpaikan puolesta, mutta hän osaa kertoa hyviä käytäntöjä ja neuvoa, mistä haasteisiin voi etsiä apua ja työkaluja, Kytömäki sanoo,

Kattavasti eri aloille, myös ”teemavuosia”

Työsuojelutarkastajia on noin 330, ja he valvovat noin 250000 työpaikkaa Suomessa.  Vuonna 2016 he tekivät kaikkiaan 28325 työsuojelutarkastusta, joista noin puolet kohdistui alle 10 työntekijän työpaikoille. Havaitsemistaan puutteista he antoivat 62689 toimintaohjetta ja 8120 kehotusta laittaa asiat kuntoon työpaikoilla.

Miksi sitten juuri meidät ja miksi juuri nyt tarkastetaan?

Sosiaali- ja terveysministeriöllä sekä työsuojelun vastuualueilla on nelivuotiset runkosopimukset, joissa määritellään toimialat, joihin valvonta painottuu. Työsuojelutarkastuksia pyritään tekemään hyvin kattavasti eri aloille, eniten kuitenkin aloille, joissa on suurimmat työsuojeluun liittyvät riskit, esimerkiksi rakennusalalle (vuonna 2016 noin 7000 tarkastusta) sekä kemikaaleja työssään käsitteleviin yrityksiin.

Riskitekijät ja riskitoimialat saadaan selville esimerkiksi tutkimusten ja tilastojen perusteella sekä kuulemalla eri sidosryhmiä, muun muassa työmarkkinajärjestöjä. Kartoitustyötä tehdään myös alueellisesti, sillä esimerkiksi Lapissa ja Helsingissä työpaikat ongelmineen ovat erilaisia.

Tarkastuksissa keskitytään muun muassa turvallisuusriskeihin, kuormittumisen hallintaan sekä työsuhteen vähimmäisehtoihin.

Viranomaisilla on myös ”teemavuosia”, jolloin tarkastuksen kohteiksi nostetaan jonain vuonna esimerkiksi siivousfirmat ja pesulat, toisena taas ohjelmisto- ja it-ala sekä viestintää harjoittavat yritykset.

Vuonna 2016 valvonta kohdistettiin toimialoille, joilla on tapaturmauhkaa, psykososiaalista kuormitusta, fyysistä kuormitusta, kemikaalivaaroja tai kosteus- ja homeongelmia. Valvontaa tehostettiin myös toimialoilla, joilla esiintyy keskimääräistä enemmän harmaata taloutta, joilla työskentelee paljon ulkomaalaisia ja joilla on paljon epätyypillisiä työsuhteita.

Tarkastuksia tehdään myös ”kanteluiden” perusteella eli viranomaiskielellä asiakasaloitteisesti. Vuonna 2016 asiakkaiden erilaisia yhteydenottoja, esimerkiksi kyselyjä ja pyyntöjä tuli lähes 38000. Niistä miltei puolet liittyi työsuhdeasioihin ja lopuista pääosa työolosuhteisiin. Pyynnöistä yli 1800 johti työpaikkatarkastuksiin.

Kun tarkastaja ilmoittaa tulevansa

– Aluehallintovirastosta päivää. Haluaisin puhua työsuojelupäällikön kanssa?

Työsuojelutarkastaja yleensä ilmoittaa pari viikkoa etukäteen yritykseen tulevasta tarkastuksesta. Tällöin sovitaan tarkastuksen ajankohta, ja työnantajalle jää aikaa varautua tarkastukseen. Hän ehtii kasata tarkastuksessa läpikäytävät asiakirjat valmiiksi tai saattaa – mahdollisesti itsekin tietämänsä puutteet kuntoon.

Työnantaja saa etukäteen tarkastusilmoituksen, jossa kerrotaan tarkastettavat asiat ja mitkä asiakirjat olisi hyvä varata etukäteen valmiiksi. 

Tietyt työsuojelun perusasiat, esimerkiksi työnantajan lakisääteiset velvoitteet sekä alakohtaiset riskitekijät käsitellään lähes aina. Tarkastuksessa voidaan käydä läpi esimerkiksi seuraavia asioita: noudattaako työnantaja työaikaa, työsuhdetta, työterveyttä, työturvallisuutta ja yhdenvertaisuutta koskevia säännöksiä.

Työsuojelutarkastus voi olla joko perusvalvonta- tai kohdennettu tarkastus. 

Jos tarkastus on kohdennettu, tarkastaja käy läpi vain jonkin osan, esimerkiksi siivousfirman työaikakirjanpidon tai kuljetusyrityksen kaluston turvallisuuden.

Viranomaiset voivat tehdä tarkastuksen myös ilmoittamatta siitä etukäteen, jos he katsovat sen valvonnan kannalta tarpeelliseksi. 

Näin valmistaudut tarkastukseen

Koska sekä tarkastettavat työpaikat että tarkastuksen luonne voivat olla hyvinkin erilaisia, siksi myös valmistautuminen niihin vaihtelee. Tiedot, mitä asiakirjoja tarkastuksessa tarvitaan, saa tarkastajan etukäteen antamasta tarkastusilmoituksesta.

Työsuojeluviranomaiset neuvovat yrittäjiä lukemaan huolella tarkastusilmoituksen ja varaamaan siinä mainitut asiakirjat valmiiksi nähtäville.

Yrityksen johdon ja työsuojelupäällikön lisäksi myös työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua työsuojelutarkastukseen. Työnantaja voi halutessaan kutsua tarkastukselle henkilöstöasioista vastaavan sekä työterveyshuollon edustajan

Työpaikan työsuojelutoimintaa suositellaan arvioitavaksi jo etukäteen, sillä silloin yritys saa parhaan hyödyn tarkastuksesta ja valmiuksia työsuojelutoiminnan kehittämiseen. Työsuojeluhallinto on ollut mukana kehittämässä erilaisia mittareita työolojen arvioimiseksi.

Turvallisuusjohtamisen arvioinnissa apuna voi käyttää esimerkiksi Halmeri-menetelmää. Valmeri puolestaan mittaa työntekijöiden käsityksiä työoloistaan, Elmeri taas työympäristön ja työntekijöiden työtapojen turvallisuutta, ja se soveltuu erityisesti teollisille työpaikoille. Rakennusalalla TR-mittari on yleisesti käytössä myös viikoittaisen työsuojelutarkastuksen menetelmänä.

Työnantajan lakisääteisiä asiakirjoja ovat:

  1. sopimukset: työsopimus (työsopimuslaki 3 §) sekä etätyösopimus ja liukuvan työajan sopimus (jos käytössä)
  2. työaikakirjanpito (työlaki 37 §)
  3. perehdyttämissuunnitelma (työturvallisuuslaki 14§)
  4. työsuojelun toimintaohjelma (työturvallisuuslaki 9§)
  5. vaarojen arviointi (työturvallisuuslaki 10§)
  6. työterveyshuollon toimintasuunnitelma (työterveyshuoltolaki 11.1§)
  7. rekisteriseloste eli työsuhderekisteri (henkilötietolaki 10, tietosuoja-asetus 13 ja 14 artikla)
  8. pakollinen esillä pidettävä lainsäädäntö
  9. sähköpostiohjesääntö (laki yksityisyyden suojasta työelämässä 18 §)

Työnantajan lakisääteiset asiakirjat, kun työntekijöitä on yli 20:

  1. henkilöstösuunnitelma (laki yhteistoiminnasta yrityksissä 16.1§)

Työnantajan lakisääteiset asiakirjat, kun työntekijöitä on yli 30:

  1. koulutussuunnitelma (laki yhteistoiminnasta yrityksissä 16.4§)
  2. yhdenvertaisuussuunnitelma (yhdenvertaisuuslaki 7§)

Muita työnantajan lakisääteisiä asiakirjoja:

  1. päihdeohjelma (työterveyshuoltolaki 11.4.§)
  2. väkivalta- ja uhkatilanneohje (työturvallisuuslaki 27§)
  3. ohje häirinnän ja epäasiallisen kohtelun torjumiseksi (työturvallisuuslaki 28§)

Näin työsuojelutarkastus tehdään

Ja Suomessa kun ollaan, työsuojelutarkastuksen aluksi juodaan yleensä kahvit. Jo siinä kahvitellessa yrittäjä voi kertoa tarkastajalle työpaikan perustiedot – esimerkiksi yrityksen perustamisvuoden, henkilömäärän, mahdollisen työnantajaliiton jäsenyyden – sekä esitellä tarkastajan etukäteen pyytämät asiakirjat.

Tarkastaja käy asioita läpi tarkastuslistan mukaan. Hän voi esittää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Onko työnantajalla tapaturmavakuutus? 
  • Onko työpaikalla nimetty työsuojelupäällikkö? 
  • Onko työpaikalla valittu työsuojeluvaltuutettu? 
  • Onko työsuojeluvaltuutettu käynyt työsuojelun peruskoulutuksen tai vastaavan?
  • Onko työsuojeluhenkilöstö ilmoitettu työsuojeluhenkilörekisteriin?
  • Miten työpaikan työsuojelun yhteistoiminta on järjestetty?
  • Onko työpaikalla työsuojelun toimintaohjelma tai muu vastaava ohjelma?
  • Miten työntekijöiden perehdytys on järjestetty?

Tarkastuksella valvotaan myös lakisääteistä työterveyshuoltoa sekä vaarojen selvittämistä ja arviointia. Tarkastaja voi tiedustella esimerkiksi muun työpaikkaselvityksen toteuttamisesta sekä siitä, miten työnantaja on selvittänyt ja arvioinut työhön liittyvät vaara- ja kuormitustekijät.

Tarkoituksena on varmistaa, että arvioinnissa on huomioitu työpaikan kaikki olosuhteet, mukaan lukien työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Lisäksi kaikilla tarkastuksilla varmistetaan, että työaikaa seurataan, ja että työnantaja on antanut työntekijöille työnteon keskeiset ehdot kirjallisesti. 

Tarkastajat keskustelevat käynneillään myös työntekijöiden, varsinkin työsuojeluvaltuutetun kanssa. 

Asiakirjojen tarkistaminen ja keskustelut eivät aina riitä, tarvitaan myös havaintoja työpaikan olosuhteista. Yleistarkastuksella tarkastaja yleensä myös kiertää työpaikan tilat, tarkistaa muun muassa ergonomian, valaistuksen, lämpötilan ja kulkuväylät.

Toimintaohje, kehotus, velvoittava päätös

Tarkastus päättyy, kun tarkastaja käynyt tarkastuslistassaan olevat asiat läpi, tehnyt kierroksensa, keskustellut sekä työnantajan että työntekijöiden edustajien kanssa sekä kirjannut ylös havaintonsa ja mahdolliset puutteet.

Pienyrityksissä tarkastus kestää yleensä  1–2 tuntia (2016 tarkastus kesti keskimäärin 1,4 tuntia), riippuen siitä, miten hyvin työnantaja on valmistautunut siihen ja millä mallilla työolot yrityksessä ovat.

Tarkastaja laatii havainnoistaan – olipa huomauttamista tai ei – tarkastuskertomuksen, lain mukaan ”viipymättä”, mikä käytännössä tarkoittaa noin kuukauden kuluessa tarkastuksesta. 

Vähäisemmistä puutteista tarkastaja antaa kertomuksessaan toimintaohjeet niiden korjaamiseksi. Jos puutteet ovat suurempia, tarkastaja antaa kehotuksen, jonka noudattamista hän valvoo ja voi tarvittaessa tehostaa joko uhkasakolla tai työnkeskeyttämis tai -lopettamisuhalla. 

Tarvittaessa työsuojeluviranomainen voi tehdä velvoittavan päätöksen ja tehostaa sen noudattamista uhkasakolla.

Jos työpaikalla on hengenvaaran aiheuttavia puutteita, tarkastaja voi kieltää työnteon jatkamisen tai määrätä vaaran aiheuttajan käyttökieltoon.

Työsuojeluviranomaiset joutuvat käyttämään myös pakkokeinoja, esimerkiksi vuonna 2016 lähes 400 kertaa. Pakkokeinot koostuvat käyttökielloista, erilaisista velvoittavista päätöksistä ja tilaajavastuun laiminlyöntimaksuista.

Törkeistä työsuojelurikkomuksista viranomaiset tekivät 410 tutkintapyyntöä poliisille vuonna 2016. Poliisille ja syyttäjälle he antoivat 476 lausuntoa ja tutkivat kaikkiaan 868 työtapaturmaa.

Työaika, työterveys ja väkivallan uhka

Yleisimmät epäkohdat työpaipaikoilla liittyvät työaikajärjestelyihin. Erityisesti tämä koskee niin sanottuja uusia toimialoja, muun muassa viestintä- ja ohjelmistoaloja. Esimerkiksi liukuva työaika ei useinkaan täytä lain vaatimuksia suurten saldomaksimien takia. 

Toinen murheenkryyni ovat niin sanotut työaikapankit. Pitkän yhtäjaksoisen loman toivossa työntekijät yrittävät kerryttää niihin mahdollisimman paljon saldoa. Puutteita on myös säännöllisen työajan sekä lisä- ja ylityön erottelussa.

Myöskään lakisääteinen työterveyshuolto ei ole kaikkialla kunnossa. Tämän havaitsivat työsuojelutarkastajat Pohjois-Suomessa tarkastaessaan vuonna 2017 yhteensä 90 alueen matkailuyritystä. 

Työterveyshuollon puutteista annettiin yhteensä yli sata toimintaohjetta ja parisenkymmentä kehotusta. Puutteita oli muun muassa työpaikkaselvityksissä ja toimintasuunnitelmissa. Vakavimmissa tapauksissa työterveyshuoltoa ei ollut järjestetty lainkaan.

Valvonnan lukujen perusteella Pohjois-Suomen aluehallinnon työsuojelun vastuualue tiedotteessaan päättelee, että ”työterveyshuollon asioissa näyttäisi olevan vuodesta toiseen puutteita”.

Puutteita tarkastuksissa on havaittu myös vaarojen arvioinnissa erityisesti toimistotyössä. 

– Vaarojen arviointiin kuuluu myös työntekijöiden henkisen kuormituksen arviointi, muistuttaa eräs työsuojelutarkastaja.

Terveydenhoitoalalla yhtenä isona ongelmana tarkastajat pitävät väkivallan uhkan hallinta eli menettelytapaohjeistus on puutteellinen tai se puuttuu kokonaan. Metallialalla usein ongelmana on se, miten motivoida riskien arviointiin. 

– Vaikka tiedetään, ettei jokin työmenetelmä ole turvallinen, sitä käytetään, koska aina on tehty niin, tarkastaja sanoo.

AVI:n Mörköä ei tarvitse pelätä

Tietämättömyyttä työsuojeluun liittyvistä asioista työpaikoilla on melkoisesti, harvemmin kuitenkaan työnantajan yhteistyöhaluttomuutta tai välinpitämättömyyttä. Työnantaja ei laadi lain edellyttämiä asiakirjoja ja toteuta työturvallisuutta parantavia toimenpiteitä työsuojelutarkastajaa vaan työntekijöitä varten.

Esimerkiksi kemikaaliluetteloa ja kemiallisten tekijöiden riskienarviointia ei tehdä sitä varten, että sellainen paperi saadaan mappiin, jos joku tarkastaja sattuisi kävelemään ovesta sisään. Se tehdään siksi, että työnantaja osaisi ohjeistaa työntekijöitä valitsemaan oikeanlaiset suojaimet liimojen, liuottimien ja maalien kanssa työskentelyyn ja jotta työntekijät eivät altistuisi kemikaalien haittavaikutuksille ja sairastuisi työssään. Tarkastuksella siis varmistetaan, että näin on toimittu. 

Lähin esimies on yleensä vastuussa työturvallisuuden toteuttamisesta, ja tällöin on tärkeää, että hän myös tiedostaa oman vastuunsa. Jotkut tarkastajat ovat vierailleet sellaisillakin työpaikalla, jossa työnantajalla ei ollut mitään käsitystä siitä, että hän vastaa työturvallisuuden toteutumisesta. 

”Työvuorolistoja ei ollut nähtävillä ja työvuoroja muutettiin miten sattuu. Oikeastaan kukaan työpaikalla ei tiennyt, mitä laki tai työehtosopimus määräävät työajoista alalla. Käytännön työturvallisuuteen liittyvät ratkaisut työntekijät tekivät itse, kuten parhaaksi katsoivat oman alansa ammattilaisina. Työnantaja ei tarjonnut työn tekemiseen oleellisesti liittyviä välineitä.”

Kenttätyötä tekevät työsuojeluviranomaiset korostavat, ettei tarkastajia tarvitse pelätä.

– Jos työpaikalla havaitaan puute, työnantaja saa korjausvelvoitteen. Kun työnantaja toimii velvoitteen mukaisesti, asia on sillä selvä. Työturvallisuus on kohentunut ja tietoisuus työturvallisuuteen liittyvistä asioista kohentunut, sanoo tarkastaja.

Eräässä yrityksessä oli pähkäilty työturvallisuuteen liittyviä haasteita ja oli yritetty ratkoa niitä omin voimin. Työpaikka otti lopulta yhteyttä työsuojeluviranomaiseen.

”Olisi varmasti pitänyt olla jo aiemmin yhteydessä tähän AVI-Mörköön, kun ei se tuon pahempi tyyppi ollutkaan”, kuului arvio jälkeenpäin.

Tarjolla myös valtakunnallista puhelinneuvontaa

Työsuojeluviranomaiset auttavat sekä yrittäjiä että työntekijöitä myös puhelimitse. Helmikuusta 2016 lähtien käytössä on ollut valtakunnallinen neuvontanumero 0295 016 620, johon voi soittaa arkisin kello 9–15. 

Vuonna 2016 neuvontaan tuli 3289 puhelua.

Vastaajat ovat työsuojelutarkastajia aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueilta. Apua puhelimitse saa seuraavissa asioissa:

  • työsopimuksista, palkkauksesta, työajasta, vuosilomista ja muista työsuhteen ehtoihin liittyvistä kysymyksistä 
  • työpaikan työolosuhteiden parantamisesta ja työpaikan oman työsuojelutoiminnan kehittämisestä 
  • työtilojen ja työmenetelmien sekä koneiden ja laitteiden turvallisuudesta 
  • psykososiaalista kuormituksesta, häirintää ja epäasiallista kohtelua sekä työsyrjintää koskevista kysymyksistä

Neuvonnan ensisijainen tavoite on antaa niin työntekijöille kuin työnantajillekin ohjausta, jotta he saavat hoidettua asian itse kuntoon työpaikalla.

Puhelinneuvontaan voi myös tehdä valvontapyyntöjä. Pyynnöt arvioidaan, ja tarvittaessa ne johtavat valvontatoimenpiteisiin. Yhteydenotot ovat täysin luottamuksellisia, eikä soittajan tarvitse niin halutessaan kertoa henkilöllisyyttään.

Mitä sanoo laki?

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet valvovat työsuojelulainsäädännön noudattamista työpaikoilla.

Työsuojelun valvonta perustuu työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin, niin sanottuun valvontalakiin:

Sosiaali- ja terveysministeriön sekä työsuojelun vastuualueiden nelivuotisissa runkosopimuksissa määritellään valvonnan tavoitteet ja ne toimialat, joihin valvonta painottuu. 

Työsuojeluvalvonnan vaikuttavuutta parannetaan hankkeilla, joissa valvonta suunnataan riskialttiille aloille ja työpaikoille, valitaan niille sopivat valvonnan menetelmät ja toteutetaan valvonta mahdollisimman tuottavasti.

Työsuojeluvalvonnan rooliin harmaan talouden torjunnassa kuuluu työsuhdesäännösten valvonta sekä viranomais- ja kolmikantayhteistyö.

Valvonnalla varmistetaan, että työnantajat käyttävät vain sellaisia työntekijöitä, joilla on työnteko-oikeus Suomessa, työsuhteen ehdot ovat lainsäädännön mukaiset ja että alihankkijoina ja työvoiman vuokraajina käytetään sellaisia yrityksiä, jotka ovat huolehtineet yhteiskuntavelvoitteistaan.

Työsuojelun vastuualueet tutkivat myös vakavat työtapaturmat sekä antavat neuvontaa ja ohjeita työpaikkojen turvallisuuden lisäämiseksi. (lähde: sosiaali- ja terveysministeriö)

 

Julkaistu: 12.03.2018

Työkalu työsuojelun avuksi

Pyydä henkilökohtainen esittely - ei velvoita mihinkään!

Lisenssityyppi 1–9 henkilöä 10–29 henkilöä 30–49 henkilöä 50–99 henkilöä
Perus 99 € / vuosi (1–9 henkilöä) 199 € / vuosi (10–29 henkilöä) 299 € / vuosi (30–49 henkilöä) 599 € / vuosi (50–99 henkilöä)

Pyydä esittely

Hinnat ovat arvonlisäverottomia ja niihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero 24%.

Yli sadan hengen lisenssikokonaisuudet sopimuksen mukaan.

Pro Työturva -peruslisenssin ominaisuudet:

  • käyttäjätunnusten ja -oikeuksien hallinta
  • kemikaaliluettelo ja palavat aineet
  • riskien arviointi
  • työterveyshuollon kilpailuttaminen ja järjestäminen
  • työsuojelun toimintaohjelma
  • pelastussuunnitelma
  • koulutusrekisteri

Laaja versio sisältää lisäksi:

  • työhön perehdytys
  • työnopastus
  • työsopimus
  • turvallisuushavainto ja läheltä piti -tilanteet: kaksi eri versiota (lyhyt ja nopea älypuhelimiin ja pitkä tarkempaan kuvaamiseen tietokoneella)

Tutustu muihin pilvipalveluihimme täällä!

Palvelua toteuttamassa